Suomen baarimestareiden ja kannattajien kerho eli F.B.S.K. ry on ainoa suomalaisten baarimestareiden yhdistys. Se on baarimestareiden ammattitaitoa ja baarikulttuuria eteenpäin vievä, sitoutumaton taho. FBSK:hon kuuluu suomalaisia baarimestareita ja elämysalalla työskenteleviä juoma-ammattilaisia. FBSK:n alla toimivat paikalliset aluejaostot.
FBSK on osa kansainvälistä baarialan International Bartender Association –järjestöä ja tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kollegoiden kanssa.
Mitä teemme?
Miksi liittyä?
Tule mukaan toimintaan. Katso lisää ja täytä jäsenhakemus: fbsk.yhdistysavain.fi
1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerho. Yhdistyksen kotipaikka
on Helsingin kaupunki.
2 § Yhdistyksen, jonka toimialueena on koko Suomi, tarkoituksena on:
1. Kohottaa ja ylläpitää baarimestarien ammattitaitoa
2. Kehittää jäsentensä työskentelyolosuhteita
3. Lisätä kansainvälisesti hyväksyttyjen baarityöskentelytapojen, -tarvikkeiden ja baaritekniikan tuntemusta jäsenten ja asiakkaiden keskuudessa
4. Edistää hyvien suhteiden rakentamista alalla
5. Ylläpitää yhteyttä alan kansainvälisiin järjestöihin
6. Lisätä ammattikunnan arvostusta ja alan kiinnostavuutta
7. Edustaa jäsenistöään näitä koskevissa yhteisissä asioissa.
3 § Tarkoituksensa yhdistys pyrkii toteuttamaan:
1. Tukemalla alan ammattikoulutusta, järjestämällä kursseja, näyttelyitä, neuvottelu-, kokous-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenilleen
2. Harjoittamalla yhteistoimintaa alan muiden ja läheisten järjestöjen kanssa sekä muilla samanlaisilla tavoilla
3. Julkaisemalla omaa äänenkannattajaa
4. Tekemällä esityksiä ja antamalla tarvittaessa lausuntoja yhdistystä, sen jäsenkuntaa sekä alaa koskevissa asioissa
5. Harjoittamalla julkaisutoimintaa taloudellista voittoa tavoittelematta. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Toimintansa ylläpitämiseksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianomaisella luvalla arpajaisia sekä harjoittaa varainhankintaa järjestämällä koulutus- ja vapaa-ajanviettotilaisuuksia ja harjoittamalla alaansa liittyvää kustannustoimintaa.
4 § Yhdistyksen jäsenet ovat aktiivijäseniä, oppilasjäseniä, yhteistoimintajäseniä, kannattajajäseniä ja kunniajäseniä.
Oppilasjäseneksi
Yhdistyksen kokous voi kirjallisen hakemuksen perusteella hyväksyä vähintään kaksi vuotta baarialalla ammattiaan harjoittaneen henkilön, jonka oppilasjäsenyyttä vähintään kaksi aktiivi-, kunnia-, yhteistoiminta- tai kannattajajäsentä kannattaa.
Aktiivijäseneksi
Yhdistyksen kokous voi johtokunnan esityksestä hyväksyä henkilön, joka täyttää seuraavat edellytykset: oppilastestin läpäissyt baarialalla toimiva henkilö, joka on harjoittanut ammattiaan vähintään kaksi vuotta.
Yhteistoimintajäseneksi
kokous voi hyväksyä aiemmin aktiivijäsenenä yhdistyksessä toimineen, joka on siirtynyt baarialalta muihin tehtäviin.
Kannattajajäseneksi
Hyväksytään henkilöt, yritykset tai oikeuskelpoiset järjestöt, jotka toimivat baarialaan liittyvillä aloilla, tai jotka muusta erityisestä syystä kokouksen päätöksellä johtokunnan esityksestä hyväksytään kannattajajäseniksi.
Kunniajäseniksi
Kokous voi johtokunnan esityksestä kutsua henkilön, joka on erikoisesti ansioitunut toiminnassaan yhdistyksen tai alan hyväksi.
5 § Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on kuitenkin velvollinen suorittamaan sanotun vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä. Yhdistyksen johtokunta voi erottaa aktiivi-, oppilas-, yhteistoiminta- tai kannattajajäsenen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen kokouksen päätöksiä, tai joka ei suorita määrätyssä ajassa jäsenmaksuaan, tai joka jollain muulla tavalla vaikeuttaa yhdistyksen
toimintaa.
Erottamiseen vaaditaan 2/3 johtokunnan kokouksessa annetuista äänistä. Erotettu voi valittaa päätöksestä jättämällä johtokunnan puheenjohtajalle kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan yhdistyksen kokoukselle osoitetun kirjallisen valituksen.
6 § Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksujen suuruuden kulumassa olevaa kalenterivuotta varten.
Yhdistyksen vuosikokous voi määrätä myös, että yhdistykseen liittyviltä jäseniltä peritään erillistä liittymismaksua. Jäsenmaksu on suoritettava kultakin kalenterivuodelta saman vuoden loppuun mennessä.
Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista. Yhdistyksen kokouksella on oikeus vapauttaa jäsen sairauden, korkean iän tai muun vastaavanlaisen syyn takia jäsenmaksuista määräajaksi tai pysyvästi.
7 § Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin on yhdistyksen
johtokunta.
Molemmat voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä valiokuntia, tilapäisiä toimikuntia ja muita tarpeelliseksi katsottuja toimielimiä. Johtokunta voi määrätä keskuudestaan valitun työvaliokunnan hoitamaan johtokunnan valvonnan alaisena johtokunnan toimivaltaan kuuluvia juoksevia asioita.
8 § Yhdistyksen vuosikokous pidetään kunkin kalenterivuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, jonka ajan ja paikan johtokunta päättää.
Muita kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa johtokunnan päätöksen mukaisesti, tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä johtokunnalta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää.
9 § Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta joko kirjallisesti tai ilmoituksena yhdistyksen äänenkannattajassa. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.
10 § Yhdistyksen aktiivi- ja yhteistoimintajäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti. Muilla yhdistyksen jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Jos yhdistyksen aktiivi- tai yhteistoimintajäsen ei ole suorittanut yhdistyksen jäsenmaksua edellä 6§:ssä määrätyn ajan kuluessa, ei tällaisella jäsenellä ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.
Äänestyksessä ratkaisee enemmistön mielipide, äänten mennessä tasan puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin, paitsi vaaleissa, joissa jonkun äänioikeutetun pyytäessä on käytettävä suljettua lippuäänestystä.
11 § Yhdistyksen kokouksissa, paitsi vuosikokouksessa, johtaa puhetta johtokunnan puheenjohtaja,
tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, tai kummankin estyneenä ollessa kokouksen valitsema henkilö.
12 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– Toimitetaan kokouksen järjestäytyminen, eli valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa
– Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
– Päätetään, otetaanko kokouksen käsiteltäväksi muita asioita, kuin mitä kokouskutsussa on mainittu, tai mitä johtokunta kokoukselle esittää
– Esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus
– Esitetään tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
– Esitetään tilintarkastajan tarkastuskertomus
– Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnan jäsenille ja mahdollisille muille yhdistyksen vastuunalaisille toimihenkilöille
– Käsitellään ja vahvistetaan uuden toimintavuoden toimintasuunnitelma
– Käsitellään ja vahvistetaan uuden toimintavuoden tulo- ja menoarvio
– Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet
– Päätetään johtokunnan jäsenten lukumäärä
– Päätetään johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioista
– Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali
– Valitaan johtokunnan jäsenet
– Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja vahvistetaan heidän palkkionsa
– Valitaan yhdistyksen edustajat muihin mahdollisiin yhdistyksiin, yhteisöihin, edustustehtäviin jne.
– Käsitellään muut johtokunnan valmistelemat tai jäsenten johtokunnalle vähintään 21 vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
14 § – Edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita yhdistyksen kokousten päätösten mukaan.
– Toimeenpanna yhdistyksen kokousten päätökset
– Kutsua kokoon yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä esiteltävät asiat
– Huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja talousarvion sekä toimintasuunnitelman laatimisesta
– Tehdä esityksiä yhdistyksen vuosikokoukselle uusien jäsenten hyväksymisestä
– Valvoa jäsenistönsä yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja aloitteita, sekä antamalla tarvittaessa lausuntoja
– Pitää jäsenluetteloa
– Pitää yhteyttä jäsentensä muodostamiin rekisteröimättömiin alueellisiin yhdistyksiin
– Johtokunnan jäsenten velvollisuus on tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan tehostamiseksi, ja olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa ja yhdistyksen jäsenten kanssa.
15 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, aina kaksi yhdessä. Johtokunta voi myös myöntää oikeuden jollekin yhdistyksen toimihenkilölle kirjoittaa yhdistyksen nimen yksin.
16 § Yhdistyksen tili-, toiminta- ja talousvuosi on kalenterivuosi. Tilit jätetään helmikuun 1. päivään mennessä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa yhdistyksen johtokunnalle viimeistään 14 vuorokautta ennen yhdistyksen vuosikokousta.
17 § Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään 2/3 annettujen äänien enemmistöllä ja vahvistettava muuttumattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa yhdistyksen kokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan 20 vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen.
Kokouskutsussa on sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä mainittava.
18 § Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä muuten samassa järjestyksessä kuin mitä edellisessä pykälässä on määrätty sääntöjen muuttamisesta, paitsi että ehdotuksen yhdistyksen purkamisesta on saatava puolelleen vähintään 3/4 annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkaantuessa käytetään sen omaisuus, sen jälkeen kun mahdolliset velat on maksettu, sillä tavoin kun viimeisessä yhdistyksen kokouksessa on päätetty sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämiseen.
Baaritoiminnan alku Suomessa
Suomalaisen baarikulttuurin katsoa syntyneen jo yli sata vuotta sitten. Tällöin maahamme perustettiin ensimmäiset American baarit, kun muiden edistyksellisten eurooppalaisten kaupunkien tavoin Helsingissäkin avattiin ensimmäinen American Bar vuonna 1913 Hotel Kämpissä. Pian vastaavanlaisia baareja oli myös Fenniassa, Königissä ja Pörssissä. Näistä ei kuitenkaan saatu nauttia pitkään, sillä maahamme tuli kieltolaki, joka oli voimassa vuosina 1919-1932. Kieltolain jälkeen kaikesta alkoholijuoman myynnistä maassamme vastannut Alkoholiliike ei antanut lupaa anniskella baaritiskille eikä Suomessa baareja sanan varsinaisessa merkityksessä ollutkaan.
1950-luku
Baareista käytiin kuitenkin vuodesta 1949 lähtien julkista keskustelua, joka sai tulevien olympialaisten alla yhä tiukempia kannanottoja baarianniskelun puolesta. Julkisen painostuksen alla Alkoholiliike oli pakotettu tarkistamaan kantaansa ja vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa saivat kisavieraat istua baaritiskin äärellä nauttimassa juomiaan muutamassa Helsingin keskustan parhaista hotelleista. Pian vastaavanlaisia baareja oli muissakin ensimmäisen luokan ja valioluokan hotelleissa sekä parhaissa I-hintaluokan ravintoloissa. Tämän jälkeen Helsingin baarimestariyhteisö nopeasti aktivoitui ja elokuussa 1954 Hotelli Kämpin juhlakerroksessa pidettiin FBSK:n perustamiskokous. Jo samana vuonna yhdistys hyväksyttiin IBAn jäseneksi. Maamme baarikulttuuri sai lentävän lähdön kun Hotel Kämpin baarimestari Jarl Ahvenainen voitti vuonna 1956 Lontoossa International Cocktail Competitionissa maailmanmestaruuden cocktailillaan Cardicas. Jos Hannes Kolehmainen oli aiemmin juossut Suomen maailman kartalle, niin varmasti voidaan sanoa Ahvenaisen hämmentäneen FBSK:n baarimaailman kartalle. Hänen innoituksensa on nähtävissä seuraavien vuosien kisaresepteissä, niissä on hyvin paljon samaa tyyliä kuin Cardicas-cocktailissa. Vuonna 1958 Björn Brandberg sijoittui Tanskassa pidetyssä International Cocktail Competitionissa neljänneksi cocktailillaan Gege, josta oli myös tuleva erittäin suosittu Suomessa.
1960-luku
Jos edellinen vuosikymmen oli FBSK:n alkuaikaa, niin seuraavalta vuosikymmeneltä on syytä muistaa Suomen Naisbaarimestariyhdistyksen, SNB:n perustaminen. IBA:n sääntöjen mukaan kansallisissa baarimestariyhdistyksissä ei saanut olla mukana naisia, joten neuvokkaat suomalaiset naisbaarimestarit perustivat oman yhdistyksen maaliskuussa 1967 Paasiravintolassa. Ruotsinlaivat aloittivat liikennöinnin jo edellisen vuosikymmenen loppupuolella, mutta suosituksi ne alkoivat tulla 1960- luvulla. Tämän jälkeen useita vuosikymmeniä merkittävä osa maamme parhaista baarimestareista olikin näillä laivoilla töissä ja kaikki baaritrendit tulivat maahamme Tukholmasta laivojen välityksellä. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös maamme kaupungistuminen maalta muuton myötä vaikuttaen tanssiravintoloiden suosioon kun tanssilavoihin tottuneet nuoret asuivatkin nyt kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä perustettiin vuonna 1967 Fredrikinkadulle Rakennusmestarien säätiön tanssisali, joka sai myöhemmin nimen Vanha Maesto. Myös seurustelukulttuuria tukevia ravintoloita avattiin Alkoholiliikkeen syyskuussa 1969 Tampereen Pispalaan perustaman Pispalan Pulterin innoittamina muuallekin kuin kaupunkien keskustoihin.
Alkoholikulttuurin näkökulmasta merkittävin asia oli kuitenkin keskioluen myynnin vapautuminen vuonna 1969.
1970- luku
Tällä vuosikymmenellä tapahtui paljon merkittäviä asioita. Charles Nyberg osallistui vuonna 1972 Wodka Wyborovan järjestämään kansainväliseen kilpailuun Puolassa voittaen sen drinkillään Scanex. SNB:n organisoimana Ravintolakoulu Perhossa aloitettiin baarimestarien kouluttaminen kaksiosaisella baarimestarikurssilla vuonna 1973. Samana vuonna alettiin julkaista FBSK:n toimesta Shaker-lehteä. Vuotta myöhemmin Karetkoski, Valtonen ja Valve julkaisivat ensimmäisen painoksen Baarimestarin käsikirjasta. FBSK puolestaan julkaisi Pertti Siikarlan kirjoittaman, yli 1.600 reseptiä sisältäneen Drinkkikirjan vuonna 1975. Vuonna 1975 järjestettiin ensimmäinen aktiivijäsenkoe m/s Aurellalla. Vuonna 1976 Rauno Koski sijouttui kolmannelle sijalle ICC:ssa Pink Cranberrylla Saint Vincetissa. Vuonna 1977 Saini Penttilä voitti M-klubilla järjestetyn SNB:n 10- vuotisjuhlakilpailun after dinner-sarjan cocktailillaan Lumikenttien kutsu. Tästä italialaisen tv-sarjan mukaan nimetystä cocktailista tuli nopeasti hyvin suosittu, ja se tunnettiinkin pian läpi Suomen. Muita suosittuja juomasekoituksia olivat muun muassa Auringonnousu, Ampiainen ja ainakin pohjoisessa suosittu Karhunkaataja. Sekä naistentanssit että discot yleistyivät ympäri maata ja monia liittoja onkin solmittu niiden ansiosta. Matti Karvisen mukaan esimerkiksi Helsingissä suosittu ravintola oli Helsinki Klubi.
1980-luku
Tällä vuosikymmenellä kisamenestystä tuli esimerkiksi Hampurista vuonna 1984, kun Juhani Tuominen sijoittui hienosti toiseksi International Cocktail Competitionissa cocktailillaan Lappados. Samana vuonna Risto Rousku voitti kansainvälisen Amaretto di Saronno –kisan drinkillään Golden Friendship. Edelleen samana vuonna SM-kisan Long drink-sarjan voitti Matti Mäkinen coolerilla Kliffa. Tuon ajan eläneet saattavat muistaa Spede Show’n hahmot, Auvon ja Kultsin, jotka Mänttien TV-aseman juontajina toistelivat hokemaa ”Kliffaa hei!” Samana vuonna Helsinkiin avattiin muuten Suomen ensimmäinen homoravintola, Gambrini. Vuosikymmenen merkittävin asia tapahtui kuitenkin kun Matti Harju voitti Roomassa marraskuussa 1987 Long Drink-sarjan maailmanmestaruuden Violettalla. Harju sai kilpailussa samat pisteet, joilla hän voitti Suomen mestaruudenkin eli 115 pistettä. Seuraava asia, jota lämmöllä voidaan muistella, tapahtui vuonna 1989, kun Suomessa järjestettiin IBA:n kokous. Toki monet muistelevat lämmöllä auringonvarjoja, Sivuluisuja kuin Beduiinejakin. Tähän aikaan Suomessa oli yksi baari ylitse muiden, Palacen American Bar, joka toki oli ollut suomalaisen baarikulttuurin edelläkävijä jo vuodesta 1961 lähtien. Uudetkin tuulet puhalsivat ja esimerkiksi Helsingissä Happy Days, Mikadon salongit ja Kaarle XII olivat jo tunnettuja ja tunnustettuja, moderneja ravintoloita. Legendaarisia menopaikkoja oli toki muuallakin kuten Pirtukirkko Ylläksellä ja Pohjanhovi Rovaniemellä. Joka paikassa oli tähän aikaan vielä pöytiintarjoilu, ellei kyseessä ollut halvimman luokan pystybaari tai hienompi baari, missä asiakkailla myös oli mahdollisuus halutessaan noutaa juomansa baaritiskiltä.
Elettiin nousukautta ja juppiaikaa, jolloin rahaa törsättiin sumeilematta ja sitä käytettiin myös ravintoloissa. Alkoholikauppaa kontrolloitiin kuitenkin vielä tiukasti ja käytännössä kaikissa ravintoloissa oli samat tuotteet myynnissä läpi Suomen. Asiakkaat saattoivat tilata esimerkiksi Huuto Haudasta tai Kauppamatkustajan Kuolema-nimisiä juomasekoituksia.
1990-luku
Ravintoloiden anniskelulupien tarveharkinta poistui ja luvat oli aiempaa helpompi saada. Kun samaan aikaan markka devalvoitiin ja maahan tuli paha lama, oli ravintoloilla todella tukalat oltavat. Monet ravintolat alkoivat myydä keskiolutta halvalla siirtymällä itsepalveluun, jotkut turvautuen jopa topless-tarjoilijan vetovoimaan. Vuosikymmenen alkupuolen ilmiöitä olivat Galliano hot shot, tequila, Jägermeister ja salmiakkikossu. Jukka Routala voitti Suomen mestaruuden vuonna 1992 cocktailillaan Dolce Donna ja seuraavana vuonna hän sijoittui International Cocktail Competitionissa Wienissä neljänneksi, vaikka kansainväliset säännöt kielsivät drinkin ainesosana olleen jäätelön, joka oli korvattava kermalla. Cocktailkulttuuri alkoi kiinnostaa enemmän myös alan ulkopuolista yleisöä ja kävipä Jari Hämäläinen esittelemässä vuoden 1995 SM-drinkkiään, Paco Pacoa, Suomen suosituimmassa talk show’ssa, Hyvissä, pahoissa ja rumissa Simo Rantalaisen ja Jari Sarasvuon lisäksi koko Suomen kansalle. Suomessa opittiin tuntemaan myös Caipirosca, joka tehtiin cachacan sijaan luontevasti Finlandia Vodkasta. Vuosikymmenen puolivälissä myös flairetendingiä alkoi näkyä Suomessa, ensimmäisten mainetta saaneiden pullovirtuoosien joukossa olivat Kimmo Kautiainen, Mika Räisänen ja Miika Levälampi. Mansikkamargaritojen ja vuonna 1995 avatun Planet Hollywoodin myötä baareissa innostuttiin blenderillä valmistetuista drinkeistä. Jaseck Piasecki voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998 näyttävällä Joutsenlampi-drinkillä, joka oli valmistettu kahdessa blenderissä. Samoihin aikoihin puhuttiin myös ns. Fashion Martineista ja mietittiin, että voiko Martinin valmistaa ilman vermuttia. Erilaisten siirapeiden käyttö yleistyi ympäri maatamme. Myös baarimestareiden työpisteet muuttuivat, kun amerikkalais-tyyliset jääaltaat tulivatkin työpisteen keskiöön ja juomat valmistettiin tiskillä, aivan asiakkaiden edessä. 90-luvun loppupuolella energiajuomat olivat tulleet jo arkipäiväisiksi ja erittäin suosituiksi. Cocktailkulttuurin näkökulmasta jotain merkittävää tapahtui vuonna 1999, kun Sling In avattiin. Se oli nimittäin ensimmäinen oikea cocktailbaari, joka ei ollut ravintolan tai hotellin yhteydessä. Lisäksi se oli erilainen, sillä siellä soi erittäin lujalla metallipainotteinen musiikki.
2000-luku
Vuosituhannen vaihteessa maamme barista-osaaminenkin oli jo sillä tasolla että voitiin pitää SM-kisat. Ei liene yllätys, että baarimestarit olivat vahvoilla ja Jarmo Aurekoski veikin ensimmäisen voiton vuonna 2000, Lari Järnefeltin pokatessa mestaruuden seuraavana vuonna. Vuonna 2000 järjestetyissä baarimestareiden MM-kisoissa Teija Färm sijoittui viidenneksi drinkillään New Future. 2000-luvun alun yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä oli Sedu Koskisen ravintolaimperiumin kehittyminen. Hän tuli tunnetuksi tekemällä erilaisia yökerhokonsepteja ja saaden ne menestymään rohkeilla ja ennakkoluulottomilla toimintamalleillaan. Vuonna 2005 Suomessa koettiin taas ikimuistoisia hetkiä, kun Helsingissä järjestettiin jo toinen IBA:n konferenssi kilpailuineen. Helsingissä kilpailtiin MM-tasolla fancy drink sarjassa, ja kisassa kolmanneksi sijoittui Harri Törmänen drinkillään Sweet Suction. Vuonna 2006 Harri Törmänen oli jälleen kolmas Kreikassa järjestetyissä MM-kisoissa drinkillään Stop-Ready-Go. Cocktaileiden suhteen alettiin käyttää tuoreita hedelmiä ja yrttejä muissakin juomissa kuin Mojitoissa, tästä esimerkkinä Tornin American Barissa Mikael Karttunen lanseerasi tuoreisiin yrtteihin perustuvan drinkkilistan. Vuonna 2007 cocktailkulttuurimme uudelle tasolle veivät kuitenkin Niko Autti ja Timo Siitonen avaamalla Lontoosta haetuilla opeilla A21:n Helsinkiin. Samana vuonna Mikko Kemppinen teki historiallisen teon voittamalla ensimmäisenä kilpailijana Suomen mestaruuden sekä cocktailin että valmistustekniikan sarjoissa samana vuonna. Samoihin aikoihin alettiin puhua Suomessakin premium ja super premium-tason alhoholeista ja myös alkoholittomiin raaka-aineisiin kiinnitettiin enemmän huomiota. Tähän liittyi myös ajatus siitä, että pitäisi juoda vähemmän mutta parempaa. Ehkä samainen ajattelutapa on johdattanut sittemmin kuluttajat niin samppanjan kuin laadukkaiden pienpanimo-oluidenkin pariin. Myös molekyylimoksologia teki tuloaan maahamme ja kovan luokan baarikouluttaja Philip Duff kävi siitä puhumassa kutsuvierastilaisuudessa vuonna 2007. Vuonna 2007 järjestettiin IBA konferenssi Taiwanissa, Kaohsiungissa, Mika sijoittui flairtending kilpailuissa seitsemänneksi.
2010-luku
Viime aikoina on yleistynyt erilaisten cocktailkilpailujen järjestäminen uusilla, innovatiivisuutta ja esiintymiskykyä koettelevilla tavoilla. Paikoilleen ei ole jääty, sen pystyy helposti toteamaan vaikkapa piipahtamalla Liberty or Deathissa nauttimassa cocktailin joka voisi yhtä hyvin olla tarjolla Kööpenhaminassa, Melbournessa tai New Yorkissa. Vuonna 2013 olikin huippuvuosi suomalaisilla baarimestarikilpaiijoilla, Miika Mehtiö sijoittui seitsemänneksi flairtendingin MM-kilpailuissa, Prahassa. Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä: Greta Grönholm voitti elokuussa 2013 Prahassa järjestetyn uusitun formaatin mukaisen Maailman mestaruuskisan drinkillään My Green Summer ollen ensimmäinen suomalainen naisbaarimestari, joka on voittanut tuon tittelin. Tämän kaiken kirjoitetun jälkeen ei voi muuta kuin todeta, että vaikka paljon on tapahtunut, niin todennäköisesti vielä enemmän tulee tapahtumaan!